Sain lauantaina aviomieheltäni kukan, kauniin ja ison, kaksivärisen neilikan. Erikoiseksi tapauksen tekee se, etten aikaisemmin ole saanut mieheltäni kukkaa ilman mitään syytä. Tällaisia syitä ovat olleet syntymä- ja nimipäivä sekä äitienpäivä, sekä lapsen syntymän jälkeen. Mutta nyt sain ja se tuntui kyllä mukavalta.

Ystävättäreni sanoi, että hänen isänsä sanoisi tähän asiaan, että miehellä on jotain omallatunnollaan. Mutta ei taida minun miehelläni olla, tahtoi vaan vaimoaan ilahduttaa. Anoppi sanoi, että "taitaa olla rakkautta ilmassa". No, onhan sitä, tottakai.
Ystävättäreni on ollut miehensä kanssa 10 vuotta ja kertoi, ettei ole "pyyteetöntä kukkaa" saanut kertaakaan. Me olemme mieheni kanssa olleet kaksissa reilu 3 vuotta ja tämä oli nyt se ensimmäinen kerta. Mutta ei toivottavasti viimeinen.

Ampiaiset ja mehiläiset ovat tähän aikaan vuodesta liian tuttavallisia, oletteko muut huomanneet ? Keltaisen lähikaupan muovikassin mukana meinasin saada usemman ampparin kaverikseni autoon.. ei kiitos !

Esikoisella oli eilen ensimmäinen kerhopäivä, mukavasti oli mennyt. Unohdin laittaa kerhoreppuun kerhotossut (perintötossut pojan enolta), voi hitsi, mutta ei se tainnut vauhtia vähentää.

Esikoinen meni tänään mummulaan, pappa kävi hoidosta hakemassa. Sinne "ukkosvasara-mummolaan", pitävät varmaankin siellä jonkinsortin synttärikemut pojalle.

Kukista ja mehiläisistä tulee mieleen myös ajatus kolmannesta lapsesta, jonka mies haluaisi nyt heti...Olen miettinyt paljon asiaa ja isommalle pojallekin on puhuttu, että meille tehdään uusi vauva. Poika kuulemma pitäisi tulla ja "neekerin näköinen tai sitten pikkuveljen värinen", sanoi esikoinen. Niinpä niin. Mitähän mies siitä tykkäisi, jos tulisikin nappisilmäinen "neekerivauva", hih*

Reilu 5 vuotta sitten näin unen, että minulla oli Kiinasta adoptiotyttö, Hua nimeltään. Mistäpä sitä koskaan tietää..Olisi ihana pelastaa pieni tyttö Kiinasta jostain synkeästä lastenkodista, meidän perheeseen..