Vuokrasimme eilen elokuvan "Big Fish". Elokuva vaikutti hyvältä draamalta, sellainen ajaton Forrest Gumpin tyylinen elämänkerta elokuva. Mutta kuinkas minulle kävikään--nukahdin ! Raskas työviikko vaati veronsa, se siitä elokuvasta. No, kuopus menee päiväunille, niin katson sitten loput 1,5h 2 tunnin elokuvasta.

Tänään on miehen nukkumispäivä eli heräsin lasten kanssa. Kuopuksen sisäinen hoitoon herätyskello toimii valitettavasti viikonloppunakin. Kuopus heräsi vartin yli 7. Kävin silmät ristissä lämmittämässä pojalle maitopullon ja taisi poika nukahtaakin pieneksi hetkeksi uudelleen. Tunnin päästä alkoi kiljuminen uudelleen ja mies tökkäsi minua kylkeen, että pitäisi nousta "vai pitääkö mun nousta?". No, minä nousin ja nostin iloisen kuopuksen pinnasängystään pois.

Tiedän kyllä perheitä, joissa lapset nousevat jo kukonlaulun aikaan, 5 tai 6 aikaan. Siihen verrattuna tunnen itseni ikionnelliseksi. Mutta kun ajattelee, että vuosi sitten saatoimme koko perhe nukkua jopa puoli kahteen toista, niin nyt nämä aikaiset herätykset viikonloppunakin tuntuvat tylsiltä. Ja kaiken lisäksi olen ollut koko ikäni "aamuntorkku" eli nauttinut pitkään nukkumisesta.

Eilen iltapuuroa syödessä 4-vuotias esikoinen totesi, että on kyllästynyt puuroon. No, jos on 3,5 vuotta syönyt joka aamu puuroa, niin saa kyllä jo kyllästyttääkin. Esikoisella on nyt sitten puurotauko. Tänä aamuna poika söi sitten muroja, hyvin maistui. Totesin siinä, että mistäs saisi taas energiaa tähän aamuun, tai jotain sinnepäin. Pienen hetken päästä esikoinen totesi, että "missä sitä enerkiaa myydään, sitä enerkiajuomaa- varmaan viinakaupassa". *HIH*

Niin just joo.