Tänään vietettiin sitten kuopuksen synttärikemuja. Lahjat olivat mieluisia, papan tuoma "maatalouskone-setti" taisi olla pojan mielestä paras.

Kerrankin oli stressittömät synttärit. Minä kun olen sellainen, että pukkaa stressi päälle pienimpiäkään kutsuja järjestettäessä. Stressi siitä, että on koti siedettävän näköinen ja tarjottavat hyvät. Mies tänäänkin tokaisi, että "sä olet aina noitten tarjottavies kanssa". Niin, mulle olis tärkeetä että olis kaikkee lajia itse tehtyä ja että täytekakun varsinkin kuuluu olla mahdollisimman kauniisti onnistunut. Musta olis varmaan tullut leipuri tai kondiittori, jos en olis hoitoalalle reilu 10vuotta sitten lähtenyt. Oon kyll sellanen "kakkumaakari".  Mutta nyt oli siis siinä mielessä stressittömät kemut, että vain se täytekakku ja kuivakakku olivat itse tehtyjä ja kaupan pakastealtaasta loput. Tämä raskauskin ja sen mukanaan tuomat vaivat, jonka vuoksi olen ollut sairaslomallakin jo, ovat myös yksi syy siihen, etten halunnut nyt liikoja tavallisten synttärijuhlien takia itseäni stressata. Kaikesta sitä voikin ottaa stressin. Ja kun mä otan tälläset stressit yksistä synttäreistä, niin se onkin sit tarina erikseen miten ovat sujuneet kahden lapsen kastajaisvalmistelut..

Illalla käytiin vielä mummulassa, äipän vanhemmilla, ja autoin äitiäni kylvämään salaatinsiemenet. Miesväki kävi katsomassa katiskat, ja kuopus esitteli ylpeänä, kun uskalsi pitää pientä haukea kädessään. Esikoinen ei uskaltanut, on joissain asioissa arempi.